tiistai 17. marraskuuta 2009

Viikko 29

Oli synttäriviikko, o-ou. En oikein enää tykkää niistä, sillä ei ole enää pitkä aika siihen, että ollaan lähempänä viittäkymmentä kuin syntymää. No, kakku tuli silti tehtyä ja siitä kertyi hieman ylimääräistä jätettä. Olisikohan ollut ensimmäinen karkkipussi projektin aikana? Mutta sitten..


Sitten punnitsin lasit. Leuka loksahti auki, 1060g! Vitsit, niin tyytyväinen olen ollut viime viikkojen selvästi alle kilon jätemääriin, mutta nyt pamahti melkein kahteen kiloon tuon vuoksi.

Toiseksi juustolle, leivälle ja voille en ole vieläkään keksinyt muovitonta vaihtoehtoa. Poiskaan en viitsi jättää.

Alle 20 kilolla en tätä projektia selviä, mutta 30 kiloa olisi nyt tavoite.

Päivä 203 - 16 624g jätettä

7 kommenttia:

  1. Moi!

    Juusto on kinkkinen, mutta leipäpusseista pääsee jos leipoo itse vaikka osan. Ei tarvitse olla mikään erikoinen jauhopeukalo pyöräyttääkseen sämpylöitä tms. Vuokaleipäkin on tosi kätevä tehdä, sen kun laittaa taikinan vuokaan ja vuoan uuniin. Leipomisessa on sekin hyvä puoli että saa luomuleipää halvalla, jauho ei maksa paljoa.

    Jauhopusseja voi käyttää biojätepusseina.

    VastaaPoista
  2. Jälleen kerran kiitän lähikauppiastani siitä, että hänen kaupassaan mm. lähileipomon ruisleipää saa paperipussissa, ja leivän hinta on jopa opiskelijakukkarolle sopiva. Tosin syön leipää sen verran vähän, että siihen voin panostaa hiukan enemmän.

    Monissa paperisissa leipäpusseissa on muovinen "kurkistusikkuna", mutta tuon muovin saa helposti nypättyä irti. Mulla noi paperiset leipäpussit pysyy yleensä niin siisteinä, että ne voi laittaa paperinkierrätykseen. Ikkunattomat paperipussit kelpaa vaikka biojätepussiksi. Ja muoviset leipäpussitkin voi toki kierrättää vaikka pakastepusseiksi.

    VastaaPoista
  3. Siistin leipäpussin voi varmasti laittaa ikkunoineen päivineen paperinkeräykseen - eihän ikkunallisista kirjekuoristakaan tartte repiä sitä muovia pois, vaan käsittääkseni se hoituu sitten jossain erotteluprosessissa laitoksessa. :)

    VastaaPoista
  4. Niin ja voita saa paperikääressä, kun ostaa ihan oikeaa voita.

    VastaaPoista
  5. Kirjekuorista tosiaan en nypi ikkunoiden muoveja irti, mutta leipäpusseista tulee revittyä, koska en ole aivan varma, sotkeeko pussien muovi kierrätystä. Pitäisi selvittää muualta, voiko paperisen leipäpussin rinnastaa kirjekuoriin. Mutta eipä siitä muovin repäisystä juuri vaivaa ole, kun homman voi tehdä tarkistaessa, ettei pussin sisällä ole ylimääräisiä leivänmuruja ja jauhoa :)

    VastaaPoista
  6. Aino-Maija. Jätin nyt sitten toistaiseksi juuston ostamatta. Mutta kun syön yleensä ruisleipää, jonka leipominen ei onnistu ihan yhtä helposti.

    Kokonaan paperisia ruisleipäpusseja ei lähicittarista löytynyt, mutta tästä lähtien ostan vain leipäpusseja jotka ovat suurimmaksi osaksi paperia. :)

    VastaaPoista
  7. En selannut blogiasi enempää (eksyin tänne kun koitin etsiä viikkokalenteria :D ), mutta ruisleivästä haluan kommentoida, että se on erittäin helppo leipoa - jos vaan ei ole kova kiire :) (Kiireellistä leipää jos haluaa, niin esim. irlantilanen soodaleipä on maukas ja helppo)

    Eli illalla sekoitellaan juuresta, vedestä ja jauhoista raski, annetaan sen muhia yön yli. Aamulla, kun raski on vaahtoisaa ja tuoksuu voimakkaasti, lisätään suola ja loput jauhot kunnes taikina on niin tönkköä, että sekoituskapusta meinaa katketa. Annetaan nousta (vaikka työpäivän yli). Iltapäivällä pyöritellään tötteröt, joiden annetaan kohota (eli levitä limpun näköiseksi) noin tunti tai enemmän, ja lopuksi paistetaan, johon menee noin tunti. Kun on kerran opetellut, niin saa maukasta leipää vähällä vaivalla. Suosittelen! (Juuren voi pyytää tai ostaa jostain, tai tehdä itse, mutta se on jo toinen ohje)

    VastaaPoista